Perjantai-iltana päätimme hemmotella itseämme hyvällä ruoalla ja juomalla rankan työviikon päätteeksi. Päätimme, että nyt olisi hyvä ilta nauttia pari vuotta sitten (yhteensä) 60-vuotis syntymäpäivälahjaksi saatu punaviini. Sille sitten piti kehittää ruoka, ja pienen pähkäilyn seurauksena päädyimme lampaaseen. Siispä kaupan kautta kotiin. Aloitimme illan lasillisilla Freixenet Cordon Negro Bruta. Toki oikea samppanja olisi parasta, mutta tämmöisenä köyhän parin versiona espanjalainen cava kelpaa vallan mainiosti. Kyseinen kuohari on yksi suosikeistamme.

Teimme alkupalalautasen ko. juoman kanssa, siihen kuului maustekurkkuja, smetanaa, hunajaa sekä mädin tapaista merileväjuttua. Oikea mätikin olisi ollut herkkua, mutta sitä oli kaupassamme vain pakasteena, joten jätimme sen sinne. Tämä kelpasi oikein hyvin. Alla kuva setistämme. Pikkulasissa on hunajaa.

Alkupalan jälkeen suuntasimme cavan kanssa saunaan. Kuohuviinit (ja varmasti myös samppanjat) ovat siitä hauskoja juomia, että vaikka lasin ottaa mukaan kuumaan saunaan, juoma tuntuu silti viileältä. Eli se ei lämpene samalla lailla kuin vaikkapa olut. No, tieteellistä näyttöä tästä ei ole, ehkä se on vain mielikuva. Mutta kannattaa kokeilla!

Saunan jälkeen pääsimme pääruoan kimppuun. Olimme ostaneet karitsan paahtopaisteja, jotka otimme hyvissä ajoin huoneenlämpöön lämpenemään. Ylimääräinen marinadi pyyhittiin paahtopaisteista pois, ja sitten ne ruskistettiin joka puolelta. Sitten paahtopaistit laitettiin uuniin 200 asteeseen noin vartiksi.

Paahtopaistien seuraksi teimme valkosipulilla ja persiljalla maustetun perunamuusin. Teimme sen muuten ihan normaalin muusin tapaan, mutta nesteeksi laitoimme vajaan purkin ruokakermaa. Joukkoon hienonnettiin muutama valkosipulin kynsi ja pieni nippu persiljaa. Herkullista.

Lisäksi kokkitiimin Antti keksi viipaloida munakoisoja ohuiksi viipaleiksi. Ne valeltiin limellä ja sitten paistettiin oliiviöljyssä toinen puoli. Viipaleet käännettiin, maustettiin suolalla ja pippurilla ja päälle lätkäistiin pieni viipale gouda-juustoa, jonka annettiin sulaa viipaleen päälle. Aivan älyttömän hyvää.

Karitsan kanssa piti tietenkin olla vielä punaviinikastiketta, jonka muuten tein ensimmäisen kerran elämässäni. Tässä ohje sille.

1/2 pientä sipulia

1/2 tl viherpippuria

2 rkl voita

2 rkl vehnäjauhoa

3 1/2 dl vettä

1 lihaliemikuutio

1 tl tomaattipyrettä

1 rkl soijakastiketta

1 1/2 dl punaviiniä

suolaa

timjamia

Sipuli hienonnetaan hyvin hienoksi ja kiehautetaan viherpippurin kanssa kuumassa rasvassa. Joukkoon sekoitetaan vehnäjauhot ja sekoitetaan muutama minuutti. Ei ruskisteta. Lisätään vesi, lihaliemi, tomaattipyre, soija ja punkku. Kastike kiehautetaan voimakkaasti vatkaten ja annetaan kiehua hiljalleen kannen alla n. 10 minuuttia. Jos haluat sileän kastikkeen, hiero se siivilän läpi. Mausta suolalla ja timjamilla.

Ja tässä hiukan epäselvä kuva koko annoksesta.

Ai niin, ja se lahjaksi saatu punaviini... Se oli Faustino I Gran Reserva vuodelta 1995. Todella pehmeän samettinen ja herkullinen viini. Pitää vissiin juosta alkoon hakemaan samanlainen pullo. Tosin tuon vuoden viiniä ei enää saa, vaan valikoimassa taitaa nyt olla vuosi 1996. Ehkä sekin on onnistunut...